Suomenruotsalainen viittomakieli saa historiallisen elvytysohjelman – 66 konkreettista askelta kielen tulevaisuuden turvaamiseksi

On olemassa kieli, jota vain pieni joukko ihmisiä osaa käyttää – ja se on vaarassa kadota. Kyse on suomenruotsalaisesta viittomakielestä, jonka käyttäjät mahtuvat yhteen saliin. Syksyllä 2025 julkaistiin kuitenkin ensimmäinen elvytysohjelma, joka tarjoaa konkreettisen suunnitelman kielen pelastamiseksi. Ohjelmassa on yhteensä 66 toimenpidettä, jotka vaihtelevat opetuksesta ja tulkkauspalveluista aina tutkimukseen ja kulttuuriin.

Työtä on koordinoinut Kuurojen Liitto yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Viesti on selvä: kyse ei ole vain kielestä, vaan yhdenvertaisista oikeuksista. Kielen elvyttäminen tarkoittaa mahdollisuutta käyttää omaa kieltä arjessa, koulussa ja yhteiskunnassa ilman pelkoa siitä, että se hiipuu pois.

Suomenruotsalaisen viittomakielen asema on ollut pitkään hauras. Se tunnustettiin omaksi kielekseen virallisesti vasta 2000-luvun alussa, ja sen puhujamäärä on pieni. Kieli ei kuitenkaan säily pelkästään paperilla, vaan tarvitsee opettajia, tulkkeja ja ennen kaikkea yhteisön, jossa sitä käytetään ja siirretään eteenpäin.

Elvytysohjelman tärkeyttä tukevat myös käytännön hankkeet, kuten TeckenVis, joka tuottaa uusia oppimateriaaleja. Tällaiset konkreettiset teot luovat arjen tilanteita, joissa kieltä voidaan oikeasti käyttää.

Kysymys koskee lopulta koko Suomea: miten suhtaudumme harvinaisiin kieliin ja niiden puhujien oikeuksiin? Ohjelma haastaa näkemään vähemmistökielet yhteisenä rikkautena, ei vain pienen ryhmän asiana.

Yhteenvetona: suomenruotsalaisen viittomakielen tulevaisuus riippuu siitä, viedäänkö 66 toimenpiteen suunnitelma käytäntöön. Jos onnistumme, tämä pieni mutta merkityksellinen kieli voi jatkaa elämäänsä – ja rikastuttaa koko yhteiskuntaa.