Kielikesä 2025: AI-soopa, karjalan kielen pelastus ja puolipisteen paluu
Tänä kesänä suomen kieli otti paikkansa uutisvirrassa yllättävilläkin tavoilla. Ilmiöitä syntyi ja vanhat haasteet nousivat uudelleen pinnalle – tämä kaikki muodosti kiehtovan katsauksen siihen, miten kieli elää ympärillämme. Tässä kesän tapahtumien kooste, jossa kielenhuolto, murteet ja välimerkit kohtaavat tekoälyn ja kielihäpeän.
Mitä tehdä tekoälymössölle? Kielenhuoltajat pohtivat uusia sanoja digiajan riesoille
Netin syövereissä leviää yhä enemmän sisältöjä, jotka näyttävät ihmisten sijaan koneiden kirjoittamilta unissa. Tätä ilmiötä kutsutaan kansainvälisesti nimellä AI slop, ja nyt myös suomenkieliset termit ovat etsinnässä. Kielenhuoltajat Henna Makkonen-Craig ja Suvi Korhonen ovat ehdottaneet muutamia vaihtoehtoja, joita on jo alettu käyttää:
- AI-soopa – ytimekäs ja humoristinen viittaus hölynpölyyn
- Tekoälytauhka – sanana maalaisromanttinen, mutta osuva
- Roskaäly – ilkikurinen ja iskevä nimitys koneistetulle sisällölle
Kuten Makkonen-Craig painottaa, uusi sana elää vain, jos sitä todella käytetään. Ehkä jo seuraava nettipuheenvuorosi voi sisältää annoksen “tekoälytauhkaa”.
Karjalan kieli saa uuden mahdollisuuden – ja virastokieli uuden tarkastelun
Karjalan kielen ystävät saivat aihetta juhlaan, kun elvytysohjelma lähti liikkeelle Kotuksen tuella. Erityisasiantuntija Lotta Jalavan mukaan kiinnostusta löytyy nyt myös nuorilta, mikä lupailee kielen pidempiaikaista elpymistä.
Samaan aikaan Kotus tarkasteli viranomaiskielen ymmärrettävyyttä. Ulla Tiililän tutkimus Kelan kirjeistä osoitti ilahduttavaa kehitystä – vaikka parannettavaa on edelleen, moni asiakirja on nyt lukijaystävällisempi kuin ennen. Piste selkeydelle!
Puolipiste: uhanalainen välimerkki
Vaikka välimerkit usein jäävät huomiotta, puolipiste nousi valokeilaan kielenhuoltaja Sari Maamiehen ansiosta. Hänen mukaansa välimerkki on katoamassa arkipuheesta ja digiteksteistä. Syyt löytyvät somen ja sähköpostien nopeudesta, joissa puolipisteelle ei jää tilaa.
Tämä herättää suuremman kysymyksen: kuinka muuttuvat kirjoitustapamme digiaikana? Vaikka puolipiste ei ehkä palaa trendikkääksi merkiksi, sen tarina ei ole vielä täysin ohi.
Kielihäpeä: kun täydellisen tekstin paine tappaa luovuuden
Kotuksen johtaja Leena Nissilä nosti esiin ilmiön, johon moni suomalainen voi samaistua – kielihäpeän. Tiukka normien seuraaminen voi viedä leikillisyyden ja rohkeuden kielenkäytöstä. Hänen viestinsä on selkeä:
- Virheet eivät ole vihollisia
- Niiden kautta oppii ja kasvaa
- Kieli elää parhaiten, kun sitä käytetään rohkeasti
Kieli ei siis ole täydellisyyden mittari, vaan väline yhteyden luomiseen ja ajattelun ilmaisemiseen.
Murresanakirja sai taas uuden osan – nyt vuorossa r-alkuiset ruotsalaismurteet
Murteiden ystäville kesä toi ilahduttavan lisäyksen: digisanakirjaan lisättiin tuhannen uuden sanan verran r-alkuisia murresanoja Suomen ruotsalaismurteista. Työn takana on pitkä ja perusteellinen tutkimus- ja arkistointiprosessi, joka tukee kielellistä monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä.
Vaikka nämä julkaisut eivät nouse lööppeihin, ne tarjoavat arvokasta rakennusainetta tuleville sukupolville ja kieliammattilaisille.
Kieli hengittää, kehittyy ja kuuluu meille kaikille
Vuoden 2025 kielikesä oli muistutus siitä, että kieli ei ole valmis. Se kasvaa uusista ilmiöistä – tekoälystä, murteista, tilanteista –, mutta kantaa myös mukanaan vanhoja kipupisteitä ja rikkauksia. Kielihäpeän purkaminen ja rohkea kokeileminen voivat luoda suomen kielelle uudenlaista elinvoimaa.
Lopulta kysymys ei ole vain sanoista. Kysymys on siitä, miten uskallamme käyttää kieltä ja jättää jälkemme maailmaan – oli se sitten AI-soopaa tai jotain vielä kauniimpaa.
- Mikä tekoälyyn liittyvä sana jäi sinulle mieleen?
- Muistatko vielä, mihin puolipistettä käytettiin?
- Opitko uuden murresanan, jonka haluat jakaa edelleen?
Kieli muuttuu – ja se on hyvä asia. Muutumme sen mukana.