Miten sienet saivat nimensä kiehtova tarina suomenkielisestä sieninimistöstä ja luonnon kielestä
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä sienet oikein saavat nimensä? Metsässä vastaan tuleva punakärpässieni ei ole vain satumainen näky, vaan myös kielitieteellisen harkinnan tulos. Sienten nimien takana toimii vuonna 1948 perustettu nimistötoimikunta, joka huolehtii suomenkielisten nimien luomisesta uusille lajeille – ja uusia löytyy yhä vuosittain.
Miten kaikki alkoi?
Suomalaisten suhde sieniin ei aina ollut lämmin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen alettiin nähdä ne arvokkaana osana ruokavaliota. Vuonna 1946 Toivo Rautavaara julkaisi väitöskirjansa *Suomen sienisato*, ja pian tämän jälkeen nimistötoimikunta perustettiin. Tehtävänä oli antaa sienille nimet, jotka olisivat helposti ymmärrettäviä ja suomen kieleen istuvia.
Nimien muodostamisen periaatteet
- Yhdyssanat voittavat: esimerkiksi punainen kärpässieni muuntuu muotoon *punakärpässieni*.
- Kuvailevuus on tärkeää: nimi voi viitata väriin, tuoksuun, makuun tai kasvupaikkaan.
- Luonnollinen sointi: päätteet kuten -kas, -kka, -nen tekevät nimistä suomalaisille luontaisia.
- Mitä vältetään? Erisnimet ja leikilliset alatyylit eivät pääse virallisiin nimiin.
Suomi ja latina rinnakkain
Jokaisella sienellä on myös latinalainen nimi, ja usein se antaa vihjeen suomenkieliselle vastineelle. Joskus yhteys on ilmeinen, kuten *Flammula* → *lammukat*, mutta toisinaan mukana on myös ripaus leikkimielisyyttä – esimerkiksi *parkahaprakas*, joka on osittain anagrammi latinalaisesta nimestään.
Sanojen ja mielikuvien tanssi
- Virvanupikka tuo mieleen metsän hämärässä hohtavan valonpilkahduksen.
- Tuhkelot paljastavat olemuksensa heti – itiöt pöllähtävät pölypilvenä pienestäkin kosketuksesta.
Näissä nimissä luonto ja kieli kietoutuvat yhteen kuin pieni runo.
Sienet ja Sanuli
Yllättävää kyllä, sienien nimistö voi opettaa myös sanapeleissä. Pitkät yhdyssanat harjoittavat sanarakenteiden tunnistamista, ja johtimet kuten -kas tai -nen ohjaavat kielen logiikkaa. Erona on kuitenkin se, että siinä missä sienistössä vältetään murresanoja, sanapelissä ne voivat olla valttia.
Lopuksi
Sienten nimet avaavat ikkunan sekä kieleen että luontoon. Niissä yhdistyvät tarkkuus ja luovuus, ja jokainen uusi laji tuo mukanaan uuden tarinan. Kun seuraavan kerran kohtaat metsässä oudon näköisen sienen, voit miettiä: millaista nimeä se oikein odottaa itselleen?
Kysymys sinulle: Millaisen nimen sinä keksisit täysin uudelle sienelle?